Työsuunnitelma ja reitti

Minä haluan töitäni esille ympäri maan piirin ja jos kerran maan pohjoisimmalla taiteilijaseuralla on galleria Rovaniemellä, varsinkin siellä haluan pitää näyttelyn. Yhtään raskasta puuveistosta en tahdo sinne raahata, enkä yhtään pakettiautoa vuokrata. Helmikuussa 2012 välähti. Minä kävelen.

Ajattelin myös. Ei ole välttämättä tarpeen matkustaa Saint-Jean-Pied-de-Portiin ja kävellä pyhiinvaellustietä länteen Santiago de Compostelaan. Voi astua ulos kotiovesta Norrskatan saarella ja kävellä samat, noin 900 kilometriä pohjoiseen, Rovaniemelle.

Matka alkaa kotirapulta 02.07.2013

Matka on käytävä läpi Suomen. Hitaasti kävellen saan käsityksen maamme todellisesta pituudesta. Näen miten maisema maantieojan takana muuttuu. Siellä ne ovat loputtomat metsät, pellot ja järvet. Siellä ovat taajamat, tehtaat, marketit ja huoltoasemat. Kenties sieltä löydän myyttisen kansallismaiseman.

Toisin kuin autokyydissä, haistan meren, kuivan kangasmetsän, suon, grilliherkut ja saunojen savut. Kuulen tuulen ja eläimet sekä sen, mistä kylillä puhutaan.

Kävellessä matkaa tekee myös sisään päin. Paljaan taivaan alla, omin neuvoin kulkiessa kokee paljon epämukavuutta, epävarmuutta, väsymystä ja turhautumista, mutta myös muilla keinoin saavuttamatonta nautintoa ja riemua. Päivien seuratessa toistaan voi askelten tahdissa tavoittaa tyyneyden ja ihmeellisen valppaan rauhan. Olen myös tottunut pitämään kävelyä työkaluna, jonka rytmissä saan ja hion suuren osan ideoista.

Kurjenrahkan kansallispuiston pitkospuilla 14.07.2013

Matkalla rakennan pitkän veistoksen, maiseman mallin. Mukana kulkee nippu mummolan seinästä irrotettua, monin tapettikerroksin päällystettyä pinkopahvia. Lisäksi käytän paperia, kartonkia, postikortteja, leikkeitä paikallislehdistä ja turistioppaista sekä kaikkea pientareelta ja luonnosta löytyvää. Työkaluiksi riittävät puukko, kirurgin veitsi ja liima. Kuten tutkimusmatkailijoiden mukana kulkeneilla taiteilijoilla on työhuoneena teltta. Postitan teoksen osia Rovaniemelle, sitä mukaa, kun niitä valmistuu. Suurempia osia työstän vielä perille päästyäni.

Musta viiva länsirannikolla. Aluksi kippura.

Lähden liikkeelle Turunmaan saaristosta. Kävelen matkailjoiden suosimaa rengastietä Houtskarin ja Iniön kautta Kustaviin. Suunnistan Mietoisten, Askaisten ja Naantalin kautta Turkuun. Patikoin Kuhankuonon retkeilyreitistöä Pyhäjärven rantaan. Seuraan Pyhän Henrikin tietä Köyliöön. Kuljen Kokemäelle ja Kankaanpäähän, missä kävin taidekoulun. Jatkan halki Etelä-Pohjanmaan Kauhajoen, Jurvan ja Laihian kautta rannikolle ja takaisin ruotsinkieliselle seudulle. Seuraan rantaa Pietarsaareen, Kokkolaan, Raaheen, Ouluun ja Kemiin, mistä jatkan jokivartta Rovaniemelle.

Kuljen maantien laitaa, kyläteitä ja merkittyjä retkeilyreittejä. Nautin jokamiehenoikeudesta leiriytyä maastoon. Leirintäalueelle majoitun, missä sellainen osuu kohdalle. Kurjan kelin tai työskentelyn vuoksi voin ottaa huoneen hotellista.

Lähdin liikkeelle heinäkuun alussa.arvelen pääseväni perille ennen syyskuun puoltaväliä. Kävelen päivässä noin 20 kilometriä ja yritän säästää voimia myös työskentelyyn.

Kulkiessani merkitsen reitin tarroilla ja kunkin yöpaikan pienellä kyltillä. Jaakobin tien symboli on keltainen simpukka, minun tieni, keltainen teltta.

Teos tulee näytteille Lapin taiteilijaseuran Galleria Napaan Rovaniemellä 10.10.-30.10. 2013

Matkaa voi seurata myös osoitteissa:
https://www.facebook.com/NoinMiljoonaAskelta 
https://twitter.com/NoinMiljoona 

Taiteesta:
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/taiteilijat/3240